Henrik Fredriksson Carstens

• General Notes
  •  Henrik Fredrikinpoika, joka toimi Vantaan Helsingin pormestarina 1631-34 (ks. esim. Helsingin kaupungin historia I, s. 244) ja eli vielä 1650 luvulla.
    
    Artikkelista Karsten-suvun kantaisä, Arvi Ilmoniemi, Genos 29(1958), s. 19-21:
    "Karsten-sukua koskevassa selvityksessään (Släktbok II, varsinkin ss. 686-688) sen laatija pitää erittäin todennäköisenä, että esim. Porvoon kirkkoherran, myöhemmin Viipurin piispan Henrik Carsteniuksen (synt. 1612) isä oli n. 1615 kuollut Henrik Fredrikinpoika Carsten, joka mainitaan Helsingissä porvarina jo 1577 ja pormestarina 1608 ja jonka vaimo oli Helsingin pitäjän kirkkoherran tytär Anna Vitticius. Myöhemmin on ilmeisesti todettu vielä varhaisempikin esiintymisvuosi, nim. 1570 (Sukuyhdistysuutisia - Genos 1954: 3, s. 93) ja sen perusteella, mikäli tieto on oikea, voidaan edellyttää Henrik Carstenin syntyneen viimeistään 1540-luvulla.
    
    On kuitenkin ilmeistä, että esim. Släktbokin selvityksessä on sulatettu yhdeksi kaksi eri henkilöä: vanhempi Henrik Carsten (jonka isännimi?) ja nuorempi Henrik Fredrikinpoika, joka toimi Vantaan Helsingin pormestarina 1631-34 (ks. esim. Helsingin kaupungin historia I, s. 244) ja eli vielä 1650 luvulla. Jälkimmäinen mainitaan asiakirjoissa yleensä sukunimettömänä, mutta hänen lapsensa käyttivät Carsten(ius) nimeä. Henrik Carsten ja Henrik Fredrikinpoika mainitaan erillisinä, samaan aikaan elävinä kuusivuotiskauden 1613-1618 käsittävässä veroluettelossa (VA, 483 Fj) ja juuri sen lähteen nojalla voidaan päätellä, että Henrik Carsten kuoli 1615, mahdollisesti jo 1614, koska talo oli autiona kuoleman johdosta viimeisten neljän vuoden ajan, mutta Henrik Fredrikinpoika jatkoi »olemistaan» koko ajan. Lisätodisteita saadaan eräistä Helsingin raastuvanoikeuden vv. 1659-60 pöytäkirjoista, jotka koskevat Helsingin pitäjässä olevan Kumtähden rälssitilan asioita, esim. 18/1 1660: Arvid Henrikinpojan (Tavast) leski Margareta oli jo 1603 pantannut mainitun tilan Henrik Carstenille; puhutaan myös varsinaisesta, 27/8 1606 päivätystä kauppakirjasta ja sitten huomautetaan 8/11 1615 merkitystä asiakirjasta »dehr wthj hon vpdrager samma (Gombtechtz frällse) godz sahl: Hindrich Fredrichsson medh samma wilkor som sahl: Hindrich Carsten de innhade»; 28/l 1660 mainitaan Henrik Fredrikinpojan tilit v:lta 1603-1654 ja 6/7 1655 laadittu panttikirja; pöytäkirjan 16/2 1660 mukaan kyseinen tila oli hänen hallussaan pantattuna v:sta 1624 lähtien.
    
    Viralliset asiakirjat vaikenevat yleensä Henrik Fredrikinpojan sukunimestä. Niinpä sitä ei mainita esim. talon myyntiä koskevassa pöytäkirjassa (23/8 1658), jossa asianomistajana on poika, Porvoon kirkkoherra Henricus Carstenius. - On kuitenkin huomautettava vävyn, Turun professorin ja Taivassalon kirkkoherran Petrus Bergiuksen omaelämäkerrasta (KSV XXI, 1931), jossa hän mainitsee mm.: »Anno 1652 den 5 Feb. som war en Thorsdagh stogh (!) mitt bröllop i Åbo medh . . . Jungfru Elin Henrichsdotter Carsten, född i Helsingfors Stadh Åhr 1623 in Majo aff heedherlige och förnemblige föräldrar: Hennes fadher ähr den Ähreb: . . . Henrich Fredrichsson Carsten, fordom Borgmästare och förnembste Handelsman i Gamble Helsingfors. Hennes Modher ähr Anna Witika, Saligh Herr Henrichs fordom Kyrckieheerdes i Helsingfors dotter.» (Bergiuksen vaimo kuoli jo 2l/12 1652 tyttären synnytettyään)
    
    Bergiuksen merkinnän ajankohtaisuutta ja todistusarvoa ei kannata kieltää. Sen mukaan Henrik Fredrikinpoika olisi ainakin hyväksynyt tuon (lastensa käyttämän) sukunimen; kenties hän ei kuitenkaan - siihen viittaavat edellä mainitut merkinnät - tuntenut sitä oikein omakseen, kotoisekseen. Bergiuksen ilmoittama anopin nimi kiinnostaa sikälikin [1], että teoksessa Helsingin kaupungin historia I (1950), s. 188 mainitaan Henrik Carstenin, siis Henrik vanhemman, vaimona Henrik Vitikan tytär Anna. Jos tämä tieto on oikea, jos siis Henrik Fredrikinpoika nai Carstenin lesken, oli esim. Kumtähden tilan panttaaminen jälleen seuraajalle varsin asianmukainen toimenpide. Jos taas Vitikka ei ollutkaan Carstenin vaimo, tulee yhä tärkeämmäksi kysymys mainittujen miesten mahdollisesta verisukulaisuudesta, ja sen asteesta. Vaikka suhde olisi ollut esim. enon ja sisarenpojan - tämä esitettäköön vain yhtenä mahdollisuutena -, on kyseisen sukunimen siirtyminen Henrik Fredrikinpojan lapsille edelleenkin selitettävissä. Hän itse vain ei kenties lainkaan ollut Karsten-suvun kantaisä, jos nimeä on pidettävä lähtökohtana. "
    
    
    Vielä Henrik Fredrikinpoika Carsteniuksesta, Genos 29(1958), s. 81-82, J. Vallinkoski:
    
    "Genoksen numerossa 113 (1958) Arvi Ilmoniemi on kiinnittänyt huomiota Karsten-suvun tähänastisissa selvityksissä olleeseen sekaannukseen, kun on merkitty kaksi henkilöä samaksi: vanhempi Henrik Carsten, kuollut luultavasti 1614 tai 1615 sekä Henrik Fredrikinpoika, Helsingin pormestari 1631-34, eli vielä 1650-luvulla. Ilmoniemi mainitsee lisäksi, että viralliset asiakirjat vaikenevat yleensä Henrik Fredrikinpojan sukunimestä, eikä asianomainen liene tunnustanut Carsten-sukunimeä omakseen. Henrik Fredrikinpojan kuolinvuotta ei myöskään selvästi mainita. Ilmoniemen tietojen mukaan hän on elänyt vielä 1654, mutta oli vainajana ilmeisesti jo elokuussa 1658.
    Vähäisen lisätiedon antavat eräässä Turun väitöskirjassa olleet omisteet, dedikaatiot, jotka yleensäkin sisältävät ensiarvoisen tärkeitä henkilötietoja, joita Lagus ei ole käyttänyt läheskään tyhjentävästi hyväkseen.
    
    Samuel Claudii Brenneruksen Eskil Petraeuksen johdolla julkaistuksi aijotussa väitöskirjassa, joka on painettu ilmeisesti syyskuussa 1657 ja jonka tarkastuspäiväksi on merkitty marraskuu, on dedikaatiot mm. Henricus Frederici Carsteniukselle, entiselle Helsingin pormestarille ja kauppiaalle, Porvoon khra Henricus H(enrici) Carsteniukselle, ylioppilas Ulricus Henrici Carsteniukselle sekä khra Claudius Martini Brennerukselle. Väitöskirjaa ei Petraeuksen kuoleman (26.9.) johdosta liene koskaan tarkastettu. On huomattava, että Petraeus toimi preeseksenä vielä piispaksi tultuaankin.
    
    Tämä siis osoittaa, että Henrik Fredrikinpoika on todella tunnettu Carsteniuksen nimellä ja on ollut elossa vielä syksyllä 1657. Koska respondentin isä, Taivassalon rovasti Claudius Martini Brennerus esiintyy tässä kuten eräässä toisessakin väitöskirjassa (G. Alanus n:o 16, 1647) yhdessä Carsteniuksen kanssa, on ehkä jokin sukulaisuussuhde heidän keskensä, vaikka sitä ei tunneta."
    

Click here for details of Henrik's family with Anna Witticia

---

This page is within a frameset. View the entire genealogy report of Carstens families, or surname index of Carstens pedigrees or report summary Carstens heritage from 'Suomi Bergrothin ja JE Nyströmin oletettuja esivanhempia ja sukulaisia'.
Genealogy Research.

---

Copyright © 2007 GenoPro Inc. All rights reserved.